OHJE LYHYESTI
Pätki keppejä eri pituisiksi pätkiksi. Osa kepeistä voi olla suoria, osa mutkaisia ja osa haarautuvia. Säilytä kepit pussukassa tai sopivassa rasiassa.
KÄYTTÖEHDOTUKSIA
Kepeillä voi ikäänkuin piirtää. Kuva voi olla esittävä tai se voi olla muodon ja rytmin leikkiä. Kuvan viiva muodostuu keppi kerrallaan. Jos viiva ei miellytä, on kepin paikkaa helppo siirtää. Valmiin työn voi jättää paikalleen ja antaa sen pikkuhiljaa palautua luontoon. Kuva voi myös tallentaa valokuvaamalla ja ottaa kepit talteen uutta kuvaa varten. Jos keppikuvasta haluaa pysyvän, voi kepit liimata johonkin sopivaan alustaan. Jos kaipaa enemmän haastetta, voi keppihahmot laittaa elämään animoimalla niitä.
Keppikasa on täynnä toteutumattomia kuvia.
Tehtävänä oli etsiä luonnosta joku kohta, joka antaa idean työlle ja on samalla osa valmista työtä. Vihreä nurmikon reuna inspiroi leijonan.
Keppityötä kokeiltiin rajatulle alueelle, työn pohjana isosta pahvilaatikosta leikattu palanen. Kuvien tekeminen sujui myös parityöskentelynä.
Varaston nurkasta löytyi rauhaisa paikka koota urheiluauton kuva kepeistä.
Muistan itse vielä elävästi, miten rakensimme lapsena kuvia pikkukivistä ja luonnonkukista, miten kesäleirillä tehtäväpolun opasteet oli koottu kepeistä tai kävyistä. Lapsille tällainen kuvien tekeminen luonnosta löytyvistä materiaaleista on luontaista, se on leikkiä. Sitä voi myös tehdä ohjatusti, pienet tehtävät antavat oman haasteensa työhön, esimerkiksi kuva viidellätoista kepillä tai kuvaan yhtä monta kiveä kuin keppiä... Ja kun kepit kerran pätkii, voi niitä käyttää uudelleen ja uudelleen.
Videoitu tuokio leiriltä:
|
